Seisontoja ja talvilajeja

Aapelista on kuin ihmeen kautta viimein kuoriutunut oikea kanakoira! Johan sitä on saatu odottaakin! Suuri laumamme on tehnyt sen, ettei Aapeli ole juuri malttanut pysähtyä linnunkäryn tullessa kirsuun. Hakuhan sillä on aina ollut upeaa ja maastoviisasta mutta linnunkäsittely on antanut odottaa.
Kaamoksen taituttua kevääksi olen ehtinyt käyttää Aapelia yksin tietoparvella, joka on asettunut kotimme lähistölle. Ja voi, että se ottaa linnut hienosti! Kuin jo kokenut koira. Odottaa nosto-lupaa ja PAM! nosto räjäyttää lintupankin ilmaan! Olen käynyt samalla alueella joka toinen päivä. Toisinaan linnut ovat “kotona” joskus taas eivät.
Joka kerta poika kehittyy.Heti kun valoa on riittävästi aletaan pojalle tiputtaa lintua kenttään!

Aurinko on hellinyt meitä joka päivä nyt kun se viimein nousi horisontin ylle.Kovat tuulet ovat pitäneet kelit hyisinä mutta sehän ei meitä haittaa! Ei edes Essiä

Löysin myös huisin talvilajin, potkukelkkailun koirien kanssa!

 

Ensimmäistä kertaa Kammintuvalla tälle vuodelle

Ja odotusten mukaan aurinkokin näyttäytyi

Vieraina meillä on vanhempani ja wanhuskoirat Essi 13v.7kk ja Woiton sisar Weera 11v.3kkEssi on supervirkeä Jack Russelinterrieri. Viikonloppu tunturissa ei vienyt vanhuksesta mehuja Essi jaksaa kevyesti kävellä 8km lenkitkin vielä. Paksu lumipeite vain haittasi toisinaan pieniä jalkoja. Kelkkakyyti oli Essin mielestä huisia

Meidän laumasta otettiin siistejä potrettejatässä vasten aurinkoa

Taivas näytti kauniita pastellivärejään

Weera on veljensä lailla pirteä wanhus

 

2011 in review

The WordPress.com stats helper monkeys prepared a 2011 annual report for this blog.

Here’s an excerpt:

The concert hall at the Syndey Opera House holds 2,700 people. This blog was viewed about 9 800 times in 2011. If it were a concert at Sydney Opera House, it would take about 4 sold-out performances for that many people to see it.

Click here to see the complete report.

 

Hyvää Joulua!

 

Ailigaslammen Koiramme-lehdessä!

Syyskuussa sain sähköpostiini viestin Suomen kennelliiton julkaisun Koiramme-lehden toimittajalta suostuisinko haastatteluun? Aiheena iänikuinen aihe kun metsästyskoiria ei myydä seurakoiriksi. Hieno aihe, koska on aiheellista selvittää miksi? Meitä kasvatajia on parjattu siitä, ettei näitä metsälinjaisia saa, jollei ole metsästyskorttia. Jutussa myös muiden rotujen kasvattajien varsin voimakkaita kannanottoja aiheeseen. Kannattaa lukea!

 

Terveystuloksia – iloisia sellaisia!

Ailigaslammen Aura, joka testattiin geneettisesti sairaaksi PRArcd4-sairaudelle on 9.12.2011 silmäpeilattu täysin terveeksi perinnöllisistä silmäsairauksista!

Auran silmissä ja näkökyvyssä ei siis ole mitään vikaa tällä hetkellä. Toivottavasti sairaus ei puhkea Auran elinikänä! Aura vain kantaa geeniperimässään näitä sairausgeenejä. Tämä ei tarkoita sitä, että asiaa ei otettaisi vakavasti. Ja ihmisten pitäisi myös ymmärtää, että kliinisesti terveet silmät eivät kerro koiran geeneissä olevista mutaatioista. Koirat (siis kaikki) kantavat geeneissään lukuisia mutaatiogeenejä. Yhtään täysin tervettä koiraa ei ole olemassa kun mennään DNA-tasolle.

Suunnittelen edelleen Auran jalostuskäyttöä mutta vain PRArcd4 terveeksi todettuun urokseen. Asiasta tekee hankalan kun käyttölinjan koirien omistajat eivät lähde testaamaan koiriaan? Testi ei maksa juuri mitään ja sillä saa paljon sellaisia asioita selville mihin ei ole aiemmin ollut mahdollisuutta.

Auralla on tänä syksynä ollut paljon hienoja tilanteita fasaaneille ja Auran linnunkäsittelykyky on kehittynyt huimasti. Aura ei nosta itse vaan vasta luvan saatuaan. Peräänmeno on ainoa ongelma, sillä Aura on veljensä Aapelin kaltainen pieni tulisielu

Minulla on maailman parhaat kasvatinomistajat kun viitsivät vielä nähdä sen pienen vaivan ja peilauttivat Auran! Kiitos Anni&Juha!

 

Uusia kuvia

3.12. taivaalla leiskui

Utsjoki näyttäytyi hienona iltavalaistuksessaan

 

Kaamos on alkanut

Ensimmäiset lumet saimme vasta marraskuun alussa ja nekin sulivat välillä pois. On ollut uskomattoman lämmin syksy! Koiratkin menevät valkoisesta pehmeästä lumesta sekaisin ja inhoavat mustaa märkää yhtä paljon kuin minä.

Jeppe on taas löytänyt puusta jotain? Kävyn?

Lauma marraskuun alussa…

Woitto-pappa on loistovedossa. Woitto laukkaa kuin nuoret ja pehmeä lumi ei tunnu nivelrikkoisissa varpaissa lainkaan.

On ollut niin lämmin, etteivät joet näytä jäätyvän lainkaan? Utsjoki 19.11.

Rose rakastaa lunta kuten kuka tahansa koira. Ainut inhottavuus on kun lumi tarttuu mahaan

20.11. jaksoin rämpiä Ailikkaallekin katsomaan viimeisen kerran suurta punaista palloa…

Pakko siirtää kuvausharrastus yö-aikaiseksi?

Kaunista on yölläkin…

 

Terveystuloksia

Ailigaslammen Auran PRA rcd4 testin geneettisesti sairas-tuloksen jälkeen halusin testata myös Evitan ja Aapelin.

Molemmat sekä emä Evita, että poika Aapeli ovat PRA rcd4-sairauden kantajia Silmäsairaus periytyy resessiivisesti eli väistyvästi. Sairauden puhkeamisikä on n. 10 vuotta.
Sairauden periytymiskaavaa:

Terve x sairas  = kaikki kantajia
Terve x kantaja = 50% terveitä, 50% kantajia
Kantaja x kantaja = 25% terveitä, 25% sairaita ja 50% kantajia
Kantaja x sairas = 50% kantajia,50% sairaita

Tärkeintä jalostuksellisesti on ymmärtää ja tiedostaa koiransa tila. Pään laittaminen pensaaseen eli tutkimattajättäminen on yhtä tyhmää kuin uskotella itselleen koiran olevan terve lonkiltaan ilman rtg-kuvausta.

 

Hyviä ja vähemmän hyviä uutisia

Hyvät ensin

Jeppe on vihdoin saanut ensimmäisen koetuloksensa Sodankylän metsäkokeista! Jeppula onnistui AVO3 verran!Isännällä oli myös Evita matkassa, jonka metsähaku oli erinomaista. Evitan kohtaloksi koitui törmäykset metsoon…? Se ei ole koskaan metsoa käsitellyt, joten toisaalta ymmärrettävää. Mutta tietenkin pitäisihän sitä jo?

Huonot sitten…
Olin suunnitellut käyttäväni Ailigaslammen Auraa seuraavaan punaiseen pentueeseen mutta ainakin hetkeksi pistän suunnitelmat jäihin. Aura testattiin uudella geenitestillä vanhuudessa puhkeavaa PRArcd4-silmäsairautta vastaan ja testitulos oli geneettisesti sairas. Taudin puhkeamisikä on n. 10 vuotta, joten on mahdollista, ettei Aura itse siitä tule kärsimään. Tämä tarkoittaa sitä, että molemmat vanhemmat Rekke ja Evita ovat ainakin kantajia. Molemmat on testattu ennen astutusta PRArcd1 terveiksi ja Rekke vielä peilattiin terveeksi. Silmäpeilaus ei siis kerro tämän sairauden tilaa vasta kun koiralle se on puhjennut!! Aivan turha silmätarkatus siis tämän sairauden suhteen!

Suomessa testataan tällä hetkellä punaisia settereitä ja vasta riittävän määrän testituloksia jälkeen voimme miettiä uudelleen koirien jalostusta. Aura voitaisiin käyttää terveeksi testattuun urokseen ja resessiivisen periytymiskaavan mukaan kaikki jälkeläiset olisivat kantajia 100%.

Testautan Evitan ja Aapelin ja Aku ja Allu ovat lupautuneet mukaan talkoisiin. Katselemme sitten tilannetta uudelleen.